timo @ sippala.net @ Singapore eli Tässä yksi Timon Singapore-sivuista vuodelta 2002

Singaporessa näkyy myös buddhalaisuus









Tilaa on vähän!


Singaporessa kaikki on näkyvää, tai ainakin näyttää olevan. Lopullista käsitystäni en halua muodostaa vielä, sillä olenhan  maassa vasta kahdeksatta kuukautta. Varoittavan tarinan  mukaan kotonakaan ei ole lupa  liikkua alasti. Siitä on olemassa oikeuden päätös. Useampi kuin kaksi ihmistä on varoittanut minuakin siitä, ettei täällä saa liikkua alasti  ei rannalla eikä kotona, kuten länsimaisilla heidän käsityksensä mukaan on tapana tehdä kotimaissaan.  Tarinat voivat olla vain tarinoita, mutta uollainen pelko ja huoli sopii tähän kulttuuriin hyvin. Täällä talot ovat korkeita ja lähellä toisiaan ja ikkunat niin suuria, että naapurin asuntoon on usein melkein esteetön näköala. Tai sitten täällä ei välitetä suojautua muilta ihmisiltä niin kuin Suomessa. Eihän täällä kuitenkaan voi saavuttaa rauhaa ja yksinäisyyttä tai löytää melutonta ympäristöä. Vilahdus ilkialastomasta naapurista kesämökin laiturilla tai kuistilla on oleellinen osa suomalaista järvimaisemaa., sen sijaan vilahdus naapurin ahterista tai rinnuksista singaporelaisella HDB-asuinalueella (lähinnä valtion tai kaupungin vuokrataloja vastaavia asuntoja) tai jopa condominum (vartioitu varakkaamman väen ja korkeamman statuksen asuinalue) uima-altaalla taas on kauhistus sekä muslimeille, kiinalaisille että kaikille muillle täkäläisille.  

 Vain hyvin harvat miehet kulkevat täällä ilman paitaa, shortseissa voi mennä sinforniakonserttiin tai temppeliin, muttei työpaikalle. Kaikki on täällä siistiä ja jotenkin hyvin pehmeästi säänneltyä. Isoveli ehkä valvoo, muttei näytä kasvojaan eikä korota ääntään ellei ole ihan pakko.

Useat  musliminaiset pukeutuvat huntuun, mutta eivät suinkaan kaikki täälläkään kuten eivät kaikki maailman musliminaiset ole hunnutettuja eivätkä kaikki maailman muslimimiehet ole militantteja Pyhän Sodan taistelijoita..

Näen usein metrossa valkoisiin huntuihin ja kaapuiihin pukeutuneita koulututtöjä,. Huntujen alla käy aivan samanlainen kuhina ja kikatus kuin kaikilla muillakin  maailman koulutytöillä. Täällä kaapujen alta saattavat pilkottaa muotifarkut. Olen oppinut, että hunnutetun naisen kohtaamista ei tarvitse mitenkään arastella tai pelätä, vaan jos on kysyttävää tai asiaa hänen puoleensa voi kääntyä ja saada ystävällisen vastauksen.

Alussa minua hieman pelotti mennä Islam-tietokoneliikkeeseen ostoksille. Ensimmäisen käyntini keskeytyikin siihen, että myyjä ilmoitti sulkevansa kaupan rukoushetken ajaksi. ja pyysi tulemaan vartin päästä uudelleen. Hän ei pyydellyt anteeksi vaan  sulki putiikkinsa ja lähti käymään moskeijassa, joka sijaitsi saman ostoskeskuksen toisessa päässä. Sellaiseen kuitenkin tottui äkkiä. Toukokuussa Malesiassa käydessäni huomasin erään pienen kioskin pitäjän kääntäneen tietokoneensa ruudun asiakkaisiin päin ja näytönsäästäjän olevan aktvioituna. Näytönsäästäjän kuvassa oli parrakas arabi taustallaan korkeaa rakennusta päin syöksyvä lentokone. Ystäväni kertoi monien sikäläisten osoittavan avoimesti tukeaan Yhdysvaltojen vastaiselle terrorikampanjalle. Siitä huolimatta, että tiesin, asiaan törmääminen yllättäen keskellä arkea koskettaa ihan eri tavallla kuin netistä luetteu uutinen.





Hindulainen temppeli



Eri uskontokuntien temppeleitä ja kirkkorakennuksia on kaikkialla. Tällä saarella on pulaa maasta. Runsaan 60 neliökilometrien alueella kuhisee päivittäin kuusi-seitsemän helsingillistä tai 2/3 suomellinen väkeä. Eri rotujen,  kansallisuuksien ja uskontojen edustajia näkyy katukuvassa jatkuvasti. Samoin asuinrakennusten ja kauppakeskusten lomaan on sullottu eri uskontokuntien temppeleitä.. Kansallisuudet ja uskonnot on aika helppo erottaa toisistaan pukeutumisen ja ulkonäön perusteella, varsinkin pienen harjaantumisen jälkeen.  Kiinalaisia on täällä enemmistä, ja heidän kohdallaan uskonnon ennustaminen vaatiikin jo vähän enemmän tietämystä kulttuurista ja kielestä. Murteen, aseman, koulutuksen ja ammatin  perusteella saattaisi päätellä jotain myös kiinalaisen uskonnosta. Olettaisin ensi kädeltä että kauppias on meluisa taolainen, mutta lääkäri on todennäköisemmin pehmeämpi ja filosofisempi buddhalainen.. Lähes lukutaidottomat murteita puhuvat HDB-asuikkaat (vrt. kaupungin vuokratalot) ovat useimmiten taolaisia. Sen huomaa  uskonnollisten juhlien aikaan, jolloin proletaarisilla asuinalueilla haisee uhrisavu, näkyy puna-kultaiaisa alttareita ja niillä appelsiineja sekä muita hedelmiä. Kiinalainen taolaisuus näyttäytyy pääasiassa rituaaleina. Taolaisuus vaikuttaa myös hyvin animistiselta, ts. usko henkiin on keskeistä. Olen myös kuullut tarinoita kansan riveistä nouseeista opettajista, jotka ovat alkaneet rinnastaa itseään buddhaan  ja keränneet ympräilleen opetuslapsia. Aivan kuten lännessäkin myös täällä kuulee syytöksiä siitä, että kulttien johtajat ja käyttävät enemmän tai vähemmän  opetuslapsiaan hyväkseen.



Ole hyvä kisalle, sillä hän saattaa olla seuraavassa elämässään ihminen!

Ole hyvä ihmiselle, sillä hän saattaa olla ollut edellisessä elämässään kissa tai viettää seuraavan elämänsä kissana.. 

Taolaista rekvisiittaa, huonekaluja, alttereita, patsaita, leikkirahaa, paperiautoja.


Asunon ulkopuolella uhrataan  hedelmiä hengille. 



Myös sen perusteella, miten henkilö suhtautuu kissoihin , vosin tehdä jotain päätelmiä. Muslimit eivät saa koskea koiraan eivätkä tietysti pidä niitä kotonaan. Siksi kissa on heille itsestäänselvä lemmikki.  Kiinalaisten sanotaan olevan rahanahneita ja käytännöllisien hyödyn tavoittelijoita. Miksi he siis panostaisivat mitään kissoihin. Singaporelainen yhteiskunta klassisen julmaa kapitalismia ja ainakin länsimaisesta näkökulmasta aasialaista orjakulttuuria, jossa kuulaisella, hyödyllisellä ja tottelevaisella koiralla voisi ajatella olevan enemmän  sijaa kuin kapinallisella, tottelemattomalla ja itsekkäällä kissalla. Luulinkin aluksi, ettei täällä ole kissoja lainkaan ja sellaisen hankkiminen olisi hyvin työlästä.  En ollut kovin väärässä. Virallisesti täällä ei ole kissoja suurimmassa osassa asunnoista. Enemmistä täkäläisistä nimittäin asuu valtion rahoittamissa HDB-asunnoissa. Niissä kissan pitäminen on kiellettyä. Koira on sallittu, mutta eivät kaikki rodut. En ole kuullut kenenkään sanovat, että tämä pykälä olisi muslimeja syrjivä.

Virallisesta kiellosta huolimatta HDB-alueiden pikku kaupoissa kissanruoka on hyvin esillä ja sitä on melko runsaasti. Puhe on  noista kiinalaisista putiikeista, jotka tuntuvat olevan auki aina ja joissa suomalaisen lähikaupan kokoiseen tilaan on ahdettu lattiasta kattoon pienen tavaratalon tuotevalikoima niin, että käytävä hyllyn välissä on keskikokoiselle suomalaiselle liian kapea kulkea. Kissanruokaa on joka kaupassa ja monilla julkisilla paikoilla näkyy kulkukissoja ruokkivia ihmisiä tai heidän jättämiään ruokaannoksia,  tuota kansainvälistä Whiskas- tai Friskies-kuivamuonaa.

Kaupungilla näkyy kauppaliikkeitä, jotka myyvät buddhalaisia huonekaluja, alttareita ja buddhan patsaita. Itse asiassa monet noista liikkeistä ovat taolaisia. Ne myyvät myös leikkirahoja, pahvisia  autoja ja muita luksusesineitä, joita omaiset polttavat lähettääkseen ne kolleille omaisilleen tai heidän hengilleen tuonpuoleiseen.

Kiinalaisen Uuden vuoden tienoilla tapaa kaupungilla lujaa huristavia pick up-autoja, joiden lavoilla  neonvärisiin asuihin pukeutuneet miehet rummuttavat äänekkäästi.  



Ainakin elokuussa tuntui kiinalaisalueilla jatkuva savun haju kun ihmiset polttavat paperirahoja  uhrina hengille.




Ruokaa nälkäisille hengille!

 

Vegetarianismi kuuluu ainakin buddhalaiseen kulttuuriin. Melkein kaikilla täkäläisillä uskonnoilla on omat ruokarajoitteensa: muslimit eivät syö sianlihaa ja ovat hyvin tarkkoja siitä, miten heidän nauttimansa ruoka on valmistettu, mitä rasvoja on käytetty. Hindut eivät syö naudanlihaa, taolaiset eivät syö sikaa, nautaa eivätkä kalaa. He eivät myöskään käytä maitotuotteita.  Kana  lienee turvallisin ja ideologisesti neutraalein lihatuote täällä. Siksi "Chicken rice", kana ja riisi,  onkin hyvin yleinen ruoka täällä.  Osa buddhalaisista ja taolaisista on  vegaaneja, ts. hei eivät käytä lihaa-, kala-, muna- eivätkä maitotuotteita.  Kiinalainen vegetarismi vaikuttaa hieman hassunkuriselta. Siinä käytetään paljon kuivatusta soijapavusta valmistettua keinolihaa, josta valmistettuja ruokalajeja myydään lihan tai kalan nimiikkeillä.  Kiinalainen kasvisruoka on hyvin rasvaista ja suolaista. Vihreitä kasviksia siinä ei paljoa ole. Jos on, ne todella uivat öljyssä. Terveellisestä ruokavaliosta ei siis voi puhua. Kiinalainen vegetarismi ei myöskään hyväksy sipulia ja valkosipualia, koska niissä on aggressiota aiheuttavia aineita.  Myöskään maitotuotteita ja munaa ei hyväksytä. Ulkona syödessä saa olla hyvin tarkkana, sillä ilman syvällisempää perehtymistä paikkakunnan ruokakulttuureihin on hyvin vaikea tietää, sisältääkö ruoka tai lisäkkeet (esim. chili) eläinkunnan tuotteita. Usein myyjä ei sitä tiedä, ei ainakaan osaa kertoa sitä englanniksi.

Intialainen eli hindulainen vegetarismi sen sijaan käyttää maitotuotteita, sipulia ja valkosipulia. Öljyä on vähemmän, curria, chiliä, kuminaa ja muita intialaisia mausteita yleensä runsaasti.






Heitä, munkki, huuli! 


Ajahn Brahmavamson puheita on saatavilla myös internetistä






Minusta oli aluksi hyvin outoa, mutta toisaalta hyvin lohdullista huomata, että tämän rahaan ja yltiöpäisen orjuuttavaan työhön nojaavan saaren katukuvaan voivat kuulua päänsä kaljuiksi ajaneet, keltaiseen tai punaiseen pukeutuneet munkit. Kuvani munkista oli muista eristyksissä, luonnonrauhassa ilman rahaa ja moderneja mukavuuksia elävä hiljainen pyhä mies. Ensimmäinen lähempi kosketus näihin pyhiin miehiin tapahtui Vesak Day -juhlan eli Sakiamuni-buddhan valaistumisjuhlan aikoihin Aljunid-metroasemalla. Satuin samaan aikaan metroaseman vessaan korkea-arvoisen tiibetiläisen laman kanssa. Suurin osa käymälässä olijoista poistui pyhän miehen astuessa sinne, mutta muutamat, minä heidän joukossaan, jäivät.  Hyvä, munkeilla on siis fyysiset tarpeensa aivan kuten lukion uskonnonopettajani korosti. Hän aprikoi, että suurin osa uskontojen säännöistä on tähdätty nimenomaan näiden tarpeiden kurissa pitämiseen ja kanavoimiseen yhteisöä hyödyttävällä tavalla.  Hyvä, munkit siis käyttävät samaa fyysistä ympäristöä ja elävät  paljolti samoilla ehdoilla kuin muutkin ihmiset. Tästä havainnostani huolimatta oli aika shokki kun myöhemmin veirailin kahden tiibetiläismunkin  asunnossaa: upea condominium-asunto hyvin keskiluokkaisella alueella. Asunnossa oliivat nahkasohva, tv ja tietokone. Jääkaapin päällä oli kananmunia. Kuulin, etteivät tiibetiläismunkit ole kasvissyöjiä.  Kuulin myös tarinoita siitä, miten täkäläisissä uskonnollisissa yhteisöissä on eripuraa, politikointia, väärinkäytöksiä, rahanahneutta, petosta aivan samalla tavalla kuin lännessä tai  missä tahansa muualla.

Ajahn Brahmavamso on ollut mielenkiintoisin munkkituttavuus toistaiseksi.  Hän on tunnettu puhuja siksi, että on hyvä puhuja, mielenkiintoinen ja selkeä , puhuu hyvää ymmärrettävää brittienglantia , joka on peruna hänen brittiläisestä syntyperästään ja teoreettisen fysiikan opinnoista  Gambridgen yliopistossa. 1970-luvun alussa. Kuten monet muutkin "suuret opettajat" hän viljelee runsaasti tarinoita ja vertauksia puheessaan. Itse asiassa parhaimmillaan hänen esityksensä on loistavaa brittikomiikkaa,, ironiaa ja mustaa huumoria, joka tarjoaa suuria älyllisiä haasteita.  Hän vieraili Singaporessa elokuussa 2002 kohta sen jälkeen kun oli lopettanut puolen vuoden retriitin yksinäisyydessä. Totta kait hänen puheensa on myös buddhalaista liturgiaa, mistä osa jää minulle, siihen kulttuuriin kasvamattomalle,  käsittämättömäksi, mutta suurin osa on tuttua yelistä pehmeää, hyvin suvaitsevaista elämänfilosofiaa, joka voisi tulla yhtä hyvin kristityn papin suusta, Buddhalainen kuitenkin uskoo jälleensyntymään eli siihen, että ei ainoastaan ruumis jatka olemistaan fkuoleman jälkeen, vaan myös tajunta selviää kuolemasta ja muuttaa sekin muotoaan. Tämä näyttää  tuovan mukanaan jo aiemmin mainittua henkiuskoa, aaveita, kummituksia ja yliluonnollisia kokemuksia.









Kaikkiin uskontoihin, kuten aasialaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan yleensäkin liittyy voimakas perheen korostaminen. Tällä saarella perhe on liki ainoa sosiaaliturvan muoto. Lapset ovat lain mukaan velvollisia huolehtimaan ivanhemmistaan myös taloudellisesti. Verohelpotukisia saa jos asuu lähetllä vanhempiaan, muutaman korttelin säteellä.  Vanhempien lisäksi perheeseen kuuluvat tiestyi sedät, tädit, veljien ja sisarten lapset, isovanhemmat ... Enää he eivät välttämättä asu saman katon alla, mutta voimakas tunneside on edelleen olemassa., ja vaikkei  huolenpito sukulaisista olisikaan  lain säätämää, se on hyvin syvälle juuurtunut totuus ja tapa.


imo @ sippala.net @ Singapore eli Tässä yksi Timon Singapore-sivuista vuodelta 2002

Olkoon tämä sivu  omistettu lukion aikaiselle uskonnon, filosofian ja psykologian opettajalleni Matti Palmulle Salon kaupngin laurin lukiosta kiitoksena hänen  antamistaan henkisistä eväistä. Hänen oppitunneillaan kuulin ensimmäistä kertaa pohdintaa buudhalaisuudesta, moninaisista eettisistä  kysymyksistä, munkeista ja seksistä ...

English  summary of the page contents:
This page is part of  Timo's Singapore site that is a private site reflecting  one person's experiences, views and opinions in Singapore. This page in Finnish language describes author's experiences  of  local religions. and habits related to them.